Onneksi nää työreissut on vaan tämän kevään aikana, on meinaan aika hajottavaa olla kaupungissa josta et tunne ketään.
Hotellihuoneessa hengaaminen ja ravintoloissa syöminen on pidemmän päälle aika raskasta. Varsikin kun yrittää syödä ns. terveellisesti ja tasaisin väliajoin.
Ainut hyvä puoli on ns. oma aika, eikä tarvitse tehdä ruokaa,pyykätä ym. kotihommia.
Onneksi juoksemista voi harrastaa ajasta ja paikasta riippumatta, joten kaupunki on tullut tutuksi juoksun merkeissä. Kolleegat antoivat hyviä vinkkejä siitä, että mihin kannattaa mennä ja hotellillta onkin lyhty matka Pyynikin ulkoilualueelle.
Ja sieltä piti etsiä portaat, no portaita oli vaikka kuinka monet, joten en nyt tiedä onko nämä ne "oikeat" mutta voin sanoa, että mukavasti hapotti jaloissa kun nämä hölkkäsi muutamaan otteeseen ylös.
Mikä on sun tekosyy? :)
